15.10.2019 | Lukuaika: 3 minuuttia

Se on taas ovella. Ihana, kamala syksy. Joka ikinen vuosi sitä havahtuu yhtäkkiä tajuamaan, että kesä on ohi – aivan liian pian. Syksyn tuloon on olemassa kahta eri näkökulmaa. On olemassa niitä, jotka hengähtävät helpotuksesta ja vetäytyvät tyytyväisinä koteihinsa kynttilänvalosta nauttimaan. Rauhalliset illat villapaidassa ja villasukissa lempisarjaa katsellen tuntuvat rentouttavalta vaihtoehdolta kesän yöttömien öiden jälkeen. Kesä kaikessa ihanuudessaan on usein täynnä elämää ja aktiviteetteja, ja syksy koetaan seesteisempänä aikana, jolloin on helpompi löytää enemmän aikaa itselleen.

 

Joillekin puolestaan syksy tuo tullessaan ennen kaikkea pimeyden, joka ei tunnu väistyvän, ei sitten millään. Syksyn varjot vaanivat nurkissa ja saavat masennuksen valtaamaan mielen. Elämä ei maistu enää mansikalta, eikä mikään tunnu miltään.

 

On tärkeää muistaa, että meistä jokaisella on huonoja päiviä, oli sitten syksy tai ei. Jopa pidemmätkin jaksot, jolloin tunnet itsesi maailman hylkimäksi, ovat ihan normaaleja. Raja normaalin alakulon ja syvän masennuksen välillä on kuitenkin hiuksen hieno. Usein rajaa on myös vaikea havaita tarpeeksi ajoissa. Syys- tai kaamosmasennus on todellinen diagnoosi, jonka aiheuttaa juuri valon määrän väheneminen. Päivien lyhetessä vähenevä valo vaikuttaa aivojen serotoniinin tuotantoon. Serotoniini on niin sanottu ”onnellisuushormoni”, joka säätelee ja tasapainottaa mielialaa ja saa meidät voimaan hyvin.

 

Kaamosmasennuksen hyviä puolia on se, että aika ikään kuin parantaa: jo kevättalvella, helmikuun viimeisinä päivinä tiedät, että tunnelin päässä on kuin onkin valoa. Päivät alkavat pidentyä vauhdilla ja mieliala siinä sivussa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että on asioita, joihin voit kiinnittää huomiota nyt, kun pimeys on ovella ja pitkä talvikausi edessä. Tarkoitus ei ole vähätellä tai tsempata ja yrittää syöttää ylipirteää asennekasvatusta – eihän sellaista kukaan jaksa kuunnella. Mutta muutamia rutiiniluonteisia vinkkejä on olemassa, joiden voimalla myös hyvin voiva voi vieläkin paremmin.

Liiku ja kuntoile

Todistettu juttu on, että lihakset, luusto ja ennen kaikkea aivot voivat hyvin liikunnasta. Välittäjäaineet dopamiini ja serotoniini lisääntyvät fyysisen toiminnan ja treenin ansiosta ja tuovat hyvää oloa. Tästä on helppo vetää johtopäätös: liiku aina silloin kuin voit! Kävele, juokse, pyöräile, tanssi tai löydä joku muu liikuntamuoto, joka sopii sinulle.

 

Sano ei

Uskalla sanoa EI asioille, jotka stressaavat sinua liikaa tai joita et yksinkertaisesti halua tehdä. Älä tee asioita vain muiden takia, vaan katso peiliin: mitä MINÄ haluan elämältäni?

 

Nauti valosta

Muista nauttia täysillä siitä vähäisestä valosta, joka talvikaudella on saatavilla. Vietä niin paljon aikaa ulkona kuin pystyt silloin, kun valon määrä on suurimmillaan. Tiesitkö, että kun liikut luonnossa, kroppasi saavuttaa helpoimmin ns. rest and digest -tyylisen olotilan, joka on perua esihistorialliselta ajalta ja tärkeä rentoutumisen edellytys. Vastakohtana tälle on stressin aiheuttama fight or flight -stressitila, joka saa ruumiin ja mielen jännittyneeseen olotilaan. Tällöin kehossa tapahtuu reaktioita, jotka muun muassa heikentävät vastustuskykyä.

 

Erota kaksi eri aktiviteettitasoa toisistaan: oletko väsynyt vai pitkästynyt

Tarkkaile väsymystäsi ja selvitä sen todellinen tila. Väsymys ei ole aina merkki siitä, että sinun tulee nukkua enemmän. Joskus kyse on itse asiassa siitä, että tarvitset lisää inspiraatiota tai aktiviteetteja – etkä välttämättä lepoa! Masentuneena ainoa houkutteleva vaihtoehto on monesti oma sänky. Jos kuitenkin olet nukkunut 7-9 tuntia yössä, sen pitäisi riittää, vaikka tuntisitkin olevasi aivan puhki. Kun alat tekemään jotain mielekästä, esim. hankit uuden harrastuksen, voi olla, että huomaat pian väsymyksen katoavan. Tämä prosessi voi tosin viedä hetken ja siihen saakka on vain taisteltava sinnikkäästi väsymystä vastaan.

Kerro meille mielipiteesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *